Ajankohtaista

28.03.2026

Blogi: Annoimme tunnin – mitä saimme? (Earth Hour 2026)

Tänään lauantaina 28.3.vietetään WWF:n Earth Hour -tapahtumaa. Kyseessä on maailman laajimmalle levinnyt ympäristötapahtuma, jota vietetään kerran vuodessa sammuttamalla valot oman planeettamme luonnon puolesta. Kestävä tulevaisuus ja ympäristöstämme huolehtiminen on ISYYn keskeisiä periaatteita, ja me haluamme osaltamme olla mukana levittämässä Earth hour -tapahtuman viestiä!

“Vaikka päävastuu ympäristönsuojelusta ei voi olla yksilöillä, vaan päättäjillä ja talouselämän vaikuttajilla, on jokaisen arkisilla teoilla ja pienilläkin muutoksilla merkitystä – varsinkin, kun ne kerrotaan sadoilla, tuhansilla ja jopa miljoonilla maailmanlaajuisesti”
– Lainaus WWF:n Earth Hour 2026 oppaasta.

Earth Hour ISYYn toimijoiden silmin

Jylhät Karjalaiset metsät sekä Savon lempeät Kallavedet – nuo maisemat herättävät mielessämme lämpöä ja kodin tuntua. Suomalainen luonto on arvokas osa identiteettiämme, mutta terve luonto ei ole itsestäänselvyys. Yksilöllä on mahdollisuus osoittaa huolensa ja toimia luonnon puolesta vaikka jokaikinen päivä – mutta erityisesti tänään on sellainen päivä.

Mutta mitä kaikkea me voimmekaan tehdä? Lyhyessäkin ajassa voi toimia vaikuttavasti luonnon ja ilmaston puolesta. ISYYn hallitus ja henkilökunta on halunnut tarjota elämästään oman tunnin luonnolle tekemällä jotakin luonnon ja ilmaston kannalta positiivista.

Niklas (palvelusuunnittelija)

Opiskelu- tai työpäivän päätteeksi ajatukset vapaa-ajan viettoon siirtyvät rennon ulkoilun merkeissä. Tänään työmatkapyörä vaihtui lenkkareihin, kun lähdimme koko perheen voimin lenkkeilemään lähimetsään eli käytännössä läheiseen puistoon. Nopeasti lämmenneen kevään vuoksi luistimet on jo vaihdettu polkupyöriin, joilla 4-vuotiaat kaksosemme harjoittelevat innokkaasti etenemistä ilman apupyöriä.

Sateen raikastamassa ilmassa motivaatiota lisäsi isin lupaus "uudesta" polkupyörästä, joka nykyistenkin tapaan hankitaan edullisemmin käytettynä. Vauhtia piisaa jo sen verran, että jalkaisin mukana pysyäkseen saa aikuinenkin laittaa tossua toisen eteen hölkäten. Tauko leikkipuistossa ja toinen pakoon juoksevaa metsäjänistä ihmetellessä. Kotimatkalla ilta hämärtyy mutta kaupungissa ei katuvaloilta pääse pakoon. Onneksi pinnoittamattomia ulkoilumaastoja voi Suomessa yhä löytää heti kaupungin kupeesta.

Maria (hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka)

Tänä vuonna vietin tunnin pohtiessani, miten oma opiskelu- ja tutkimusalani – lääketiede – voi parantaa tapojaan palvellaakseen planeettaamme paremmin. Terveysalat ovat tunnetusti resurssi-intensiivisiä ja kuluttavia. Sairaalajätteen määrä on viime vuosina kasvanut tasaisesti, eikä käännöstä parempaan ainakaan oman klinikassa tekemäni havainnoinnin pohjalta ole luvassa. Samalla opinto-ohjelmassamme halutaan painottaa ympäristövastuuta, ja planetaarinen terveys -kurssi onkin löytänyt tiensä osaksi opinto-ohjelmaamme. Silti kuumottava on varsin lievä ilmaisu olotilalle, joka syntyi kun huomasin taannoisen THL:n ilmastonmuutosteemaisen seminaarin käsittelevän jo valmiiksi liian kuuman ilmaston terveysvaikutuksia ja niiden kohtaamista terveydenhuollossa. Onko siis oletettu jo, ettei kriittiselle lämpenemiselle haluta enää voida mitään, vaan lähinnä torjua sen pakostikin ilmeneviä terveysvaikutuksia?

Kohtalaisena optimistina haluan kuitenkin uskoa toisin, ja keskittyä niihin asioihin joihin voin tulevana lääkärinä vaikuttaa. Tulevana ammattilaisena olen vastuussa ihmisen hyvinvoinnin edistämisestä jokapäiväisissä kohtaamisissa sairaalassa ja poliklinikan vastaanotolla. Haasteena on, miten keskustelemalla ja aikapaineessa saa yleistajuisesti havainnollistettua, miksi esimerkiksi ruokavaliolla on merkitystä ateroskleroosin, metabolisen oireyhtymän ja sydäntautien ehkäisyssä sekä yksilö- että väestötasolla.

Reetta (hallituksen jäsen, viestintä)

Kevät on koittanut ja lumet ovat sulaneet monin paikoin. Taloyhtiöiden pihoihin alkaa ilmestyä pyykkinaruja lumenauraus paikkojen sulaessa. Säästetään sähköä kuivaamalla pyykit sään salliessa ulkona pyykkinaruilla tuulessa ja auringonpaisteessa. Minä odotan joka kevät sitä hetkeä, kun taloyhtiöni pihaan saadaan pyykkinarut. Silloin pääsen vihdoin hyödyntämään luonnon voimaa pyykkien kuivauksessa. Pyykkeihin tulee ulkona raikas tuoksu ja ne saavat valohoitoa.

Pyrin arjessani muutenkin säästämään sähköä ja vettä. Pesen vain täysiä koneellisia pyykkejä ja suljen kaikki vesihanat kun pyykkikone ei ole päällä. Sähköä säästän käyttämällä sähkölaitteita ja valoja vain tarpeen mukaan. Ainoastaan jääkaappi on koko ajan päällä.

Kannustankin kaikkia kokeilemaan vaikkapa pyykkien kuivausta sään salliessa ulkona tai vähentämään valaistusta huoneista, joissa ei sillä hetkellä oleile. Pienillä teoilla on luonnolle suuri merkitys.

Eve (yhteisöllisyyskoordinaattori)

Moni päivä kuluu pitkälti tietokoneen ääressä töiden ja opintojen parissa, joten perinteinen iltarutiinini on suunnata pitkälle lenkille aivoja nollaamaan. Työ- ja opintoapustajinani toimivat kaksi japaninpystykorvaa nimeltään Hemuli ja Mushu, jotka pitävät huolta että ikävälläkin säällä tai väsyneenä tulee lähdettyä ulos. Vaikka kevään rapakelit (tai niiden jälkeinen pesu-urakka) eivät aina herätä innostusta, niin jatkuvasti lisääntyvä auringonvalo tuo piristystä ja herättelee luontoakin orastavaan kevääseen.

On ihana huomata miten päivä päivältä valoa riittää pidempään, lintujen laulu lisääntyy ja talviset ruskean ja harmaan sävyt alkavat muuttua vihreämmiksi. Vaikka usein kuuntelenkin lenkillä podcasteja tai musiikkia, niin näin keväisin on ihana jättää välillä kuulokkeet kotiin ja kuulostella vain luonnon ääniä – ne kun ovat huomattavasti mukavampia kuin lumiaurojen kolina tai lehtipuhaltimien mölinä.

Elviira (hallituksen jäsen, sosiaalipolitiikka)

Heippa! Mun nimi on Elviira, ja tämän vuoden Earth Houriin osallistun kertomalla miten annan tunnin luonnolle. Arkisin tykkään pyöräillä mahdollisimman moneen paikkaan, ja esimerkiksi matka kotoa yliopistolle on noin 50 min/suunta. Nyt varsinkin kun jäät ovat sulaneet, rakastan pyöräillä ympäri Kuopiota. <3

Jokainen voi vaikuttaa

Yksi tunti päivässä voi tuntua pieneltä panokselta, ja siksi se onkin valtavan merkityksellinen! Pelkästään Suomessa vuonna 2025 arvioituja osallistujia Earth hour -päivään oli 1,5 miljoonaa. Nämä maapallomme vuoksi tarjotut tunnit yhdistyvät jo 62 500 vuorokaudeksi – eli 170 vuodeksi. Lisäksi, kun annamme tunnin luonnolle, saamme usein paljon enemmän takaisin: iloa, rauhaa ja yhdessäoloa. Luonto ympärillämme on lahja, ja yhteisellä esimerkillä voimme rakentaa kestävämpää tulevaisuutta – tunti kerrallaan.

Lue lisää:

WWF:n Earth Hour