Valikko
16.12.2014
15.12.2014
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) terveydenhoitomaksu nousee 10 eurolla 1.8.2015. Lukuvuodesta 2015-2016 alkaen maksu on 54 euroa opiskelijaa kohden. Ylioppilaskunnat maksavat terveydenhoitomaksun jokaisesta läsnäolevasta opiskelijasta, ja opiskelijat osallistuvat YTHS:n rahoitukseen ylioppilaskunnan jäsenmaksun kautta. Tämä vakuutusluonteinen terveydenhoitomaksu antaa opiskelijoille käyttöoikeuden YTHS:n palveluihin.
Kertakorotuksena maksun nousu on suuri, mikä on ikävää. Korotuksen taustalla on se, että valtioneuvosto puolitti opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) antaman avustuksen YTHS:lle. Tämä avustuksen väheneminen poistaisi 10 % YTHS:n rahoituksesta ja sillä olisi suuri vaikutus YTHS:n palveluihin. Jotta palvelujen heikennykset voidaan välttää, sekä opiskelijat että kunnat lisäävät omaa rahoitustaan YTHS:lle.
Maksukorotuksen tavoitteena on säilyttää YTHS:n laadukkaat ja kattavat palvelut. Ylioppilaskunnat päättivät yhdessä, että opiskelijoiden omarahoitusta YTHS:ssä voidaan lisätä, jottei opiskelijoiden terveydenhuoltoa jouduta heikentämään.
Terveydenhoitomaksun korotuksella sekä vuoden 2015 alussa toteutettavilla käyntimaksujen korotuksilla kyetään välttämään YTHS:n palvelujen leikkaukset, eikä OKM:n avustuksen vähenemisen pitäisi näin ollen näkyä opiskelijan saamien palvelujen määrässä tai laadussa.
Ylioppilaskunta maksaa terveydenhoitomaksun jokaisesta opiskelijasta automaattisesti ja kerää jäsenmaksunsa normaalisti. Korotus ei siis edellytä opiskelijoilta mitään erityistoimia.
Tämän lisäksi Itä-Suomen ylioppilaskunnan edustajisto teki ISYY:n omaan jäsenmaksuun indeksiluonteisen 2 euron korotuksen, jolloin ISYY:n jäsenmaksu nousee kokonaisuudessaan 12 euroa ja on lukuvuonna 126 euroa. Rehtori vahvistaa jäsenmaksun ylioppilaskunnan esityksestä.
Tausta:
Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollon palvelut järjestetään YTHS:ssä. YTHS saa rahoituksensa neljältä taholta: Kelalta, opiskelijoilta, yliopistopaikkakunnilta sekä OKM:stä. Yhden rahoittajan rahoitusosuuden väheneminen näkyy väistämättä muiden rahoittajien osuuksissa tai vaihtoehtoisesti heikkenevinä palveluina. Kelan rahoitusosuudelle on lainsäädännössä määritelty maksimitaso.