Ajankohtaista

19.11.2021

Blogi: Kuinka huolehtisimme paremmin miesten mielenterveydestä?

Sosiaalipsykologi Jukka Valkosen mukaan miehet eivät välttämättä näy masennustilastoissa. Hän pitää todennäköisenä syynä sitä, etteivät miehet hae apua masennukseensa eivätkä kerro siitä kyselyissä. Osittain tämä voi johtua myös siitä, ettei miehet tunnista sairastavansa masennusta, eivätkä siksi osaa siitä kertoa. Myös käytetyllä kielellä on merkitystä. Pystyykö mies puhumaan asiastaan ns. omalla kielellään? 

Seuraavat kappaleessa esitetyt väitteet pohjautuvat Valkosen kirjaan Mies ja masennus (2019) sekä Helsingin Sanomien haastatteluun psykologi Teemu Ollikaisesta aiemmin syksyltä. Molemmissa oltiin samoilla linjoilla siitä, että miesten masennusoireet voivat ilmetä tavoilla, joita eivät diagnostiset kriteerit tavoita. Negatiivinen suhtautuminen itseen ja tulevaisuuteen, surumielisyys ja itkuisuus ovat masennusdiagnoosin enemmän tunnettuja oirekuvia. Jos oireena onkin addiktiot, agressiivisuus, vetäytyminen tai pakonomainen suhtautuminen työhön tai liikuntaan voiko masennus tai mielenterveyden oireet jäädä tunnistamatta? Avunhakemisessa voi olla myös haasteita, koska miehet ’joutuvat’ hakemaan sitä tietyllä tapaa ’naisten maailmasta’. Esimerkiksi psykologeista yli 80 % on naisia. 

Nykyään miesten mielenterveyteen liittyvistä asioista puhutaan luultavasti enemmän. Sosiaalisesta mediasta löytyy esimerkiksi podcasteja, jonka aiheita ovat esimerkiksi miesten mielenterveys, herkkyys tai haavoittuvuus. Tällaisia ovat vaikkapa Jäbät ja tunteet sekä miesplus, jotka löytyvät mm. Instagramista. Tuotetuilla sisällöillä on kuitenkin aina oma kohderyhmänsä, eivätkä ne tavoita kaikkia. Esimerkiksi minun ja sosiaalipsykologiystävieni Instagram-tilin seuraajista vain alle 1/5 on miehiä, vaikka tilin kirjoittajista puolet on miehiä. Kaikkia miehiä ei voi tavoittaa samalla tavalla. Todellisuus jakautuu pienempiin kupliin, jossa on omanlaisensa kieli, kulttuuri ja tavat – myös mielenterveyteen liittyvien asioiden osalta. 

Erityisesti tänään Kansainvälisenä miestenpäivänä on hyvä hetki miettiä, miten minä tai me voisimme osaltamme tukea miesten mielenterveyttä? 

• Kuuntelemalla. 
• Kysymällä ja olemalla kiinnostunut. 
• Sietämällä epämukavaa oloa, kun joku kertoo jotain vaikeaa. 
• Olemalla avoin, ja puhumalla heikkouksista tai peloista. 
• Olemalla yhdessä tai läsnä, vaikka ei välttämättä puhuisi. 
• Näyttämällä esimerkkiä avunpyytämiseen ja sen antamiseen. 
• Millä muulla tavalla? 

Hyvää miestenpäivää! 

 ***

Kirjoittaja on Student2Student -palvelun vertaisohjaaja

Student2Student -vertaispalvelu tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista keskusteluapua UEF:n opiskelijoille puhelinnumerossa 029 445 8580 sekä anonyymissä Kamun chatissa. Palvelu päivystää tiistaista torstaihin klo 14–17. Voit jättää yhteydenottopyynnön myös muina aikoina, jolloin tehtävään koulutetut vertaisohjaajat ottavat sinuun yhteyttä päivystysaikoina. 

Muita auttavia tahoja  

Kriisipuhelin 09 2525 0111 – MIELI ry 

Sekaisin-chat – https://sekasin247.fi 

miessakit ry – www.miessakit.fi 

Kuopion kriisikeskus 017 262 7733 / Joensuu 013 316 244 

Vastaa kyselyyn, mikä tekisi miesten avun hakemisesta helpompaa: HTTP://MIELI.FI/MIESTENVUORO 

Kirjoituksen lähteitä 

Valkonen, Jukka. 2019. Mies ja masennus – Paremman voinnin paluu. Jyväskylä: Tuuma. 

Koko ajan ketuttaa. Miesten masennusta ei useinkaan tunnisteta, ja he joutuvat hakemaan apua naisten maailmasta. Ei siis ihme, että mielenterveyspalveluita käyttävät enimmäkseen naiset. Voisiko jotain tehdä toisin, kysyy psykologi Teemu Ollikainen (7.9.2021). https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008170697.html (avautuu uuteen ikkunaan, maksumuurin takana)