Ajankohtaista

19.10.2022

Yksinäisyys on yhteinen asia – siihen on saatavilla tukea

Onko tukijoukkosi jäänyt toiselle paikkakunnalle? Tuntuuko sinusta, ettet kuulu joukkoon? Onko elämässäsi ihania ihmisiä, mutta tunnet silti olosi yksinäiseksi tai et löydä tyydyttäviä yhteyksiä muiden kanssa? Yksinäisyys koskettaa meistä monia: noin 24 % Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimukseen osallistuneista opiskelijoista ilmaisi tuntevansa itsensä yksinäiseksi. Vielä tätäkin suurempi joukko (n. 29 %) opiskelijoista koki, etteivät he kuulu mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään. (Parikka ym., 2021.) Tällaiset tuntemukset ovatkin siis hyvin yleisiä ja ihminen voi kokea olonsa niin sosiaalisesti kuin emotionaalisestikin yksinäiseksi riippumatta siitä, onko elämässä paljon läheisiä ihmisiä vai ei. Yksinäisyyden kokemus on myös hyvin ymmärrettävää maailman viime vuosien myllerryksessä. Ihminen on luontaisesti ”ohjelmoitu” olemaan kontaktissa ja läheisyydessä muiden kanssa, ja on hyvin ymmärrettävää, että tämän tarpeen puuttuminen voi satuttaa. Jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi ja arvostetuksi, kokea yhteenkuuluvuutta sekä saada apua vastoinkäymisissä. 

Toisaalta vaikka ilmiö on hyvinkin yleinen ja kaikkia koskettava, on se myös erityisen henkilökohtainen. Yksinäisyyteen voi liittyä monenlaisia tunteita kuten häpeää ja syyllisyyttä. Itselleen voi myös olla vaikeaa myöntää kokevansa yksinäisyyttä, mutta asian tunnistaminen ja myöntäminen ovat kuitenkin ensiaskeleita mahdollisuuteen kohottaa omaa oloa. Yksinäisyys pitkäaikaisena ilmiönä on kehoa kuormittava stressitila, mikä voi näkyä niin fyysisinä, psyykkisinä kuin sosiaalisinakin ongelmina. Ilmiön kokonaisvaltaisuuden vuoksi yksinäisyydestä voikin olla todella hankala puhua. Aktiivinen puhuminen ja avun hakeminen voivat kuitenkin vähentää yksinäisyyteen liittyvää stigmaa. Kokemusten jakaminen voi edesauttaa myös sen ymmärtämistä, ettei ole yksin näiden tuntemusten kanssa ja että yksinäisyys ei ole kenenkään oma vika.  

Yksinäisyyteenkin on saatavilla apua ja siihen pystytään vaikuttamaan. Esimerkiksi me Student2Student-vertaisohjaajat tarjoamme luottamuksellista keskustelutukea chatissa ja puhelimen välityksellä kaikille UEF:n opiskelijoille. Meihin voit olla yhteydessä esimerkiksi, jos kaipaat vertaistukea yksinäisyyteen, kuuntelevaa korvaa tai apua jonkin muun asian kanssa.

Lisäksi tukenasi voivat olla esimerkiksi kampuspapit, YTHS ja Kriisikeskus. Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla (myös jatko-opiskelijat) on kampuksesta ja asuinpaikkakunnasta riippumatta mahdollisuus saada maksutonta yksilöllistä keskusteluapua yksinäisyyteen Kuopion kriisikeskukselta, joko lähivastaanotolla, videoyhteydellä tai puhelimitse. Palvelu on osa Yksinäisyystyö Pohjois-Savossa -hanketta. Viiden kerran yksinäisyystyöskentelyn tavoitteena on yksinäisyyden kokemuksen ymmärtäminen ja lieventäminen. Työskentelyn tukena käytetään työkirjatyöskentelyä, jonka avulla voi löytää uusia näkökulmia ihmissuhteisiin ja keinoja yksinäisyyden lieventämiseen, ja oppia ymmärtämään yksinäisyyteen liittyviä ajatuksia sekä niiden yhteyttä tunteisiin ja toimintatapoihin. Ajanvaraus nettiajanvarauksesta valitsemalla “Apua yksinäisyyteen” tai ottamalla yhteyttä työntekijöihin.

Jos kaipaa vertaistukea ryhmämuotoisesti yksinäisyyteen, niin esimerkiksi Nyyti ry aloittaa korkeakouluopiskelijoille suunnattuja verkkovälitteisiä ryhmiä syksyllä. Ryhmissä pyritään muun muassa lisäämään itsetuntemusta, pohtimaan omia toimintamalleja sekä vahvistamaan sosiaalisia suhteita. Linkit lisätietoihin löydät sivun alalaidasta.

Muistakaa, että tukea on saatavilla <3

S2S Vertaisohjaajat

Lue lisää:

Kamu.uef.fi, avautuu uuteen ikkunaan: Student2Student--vertaisohjaajalta tukea opiskelijaelämän huoliin ja pohdintoihin
Ajanvaraus.kuopionkriisikeskus.fi, avautuu uuteen ikkunaan: Kuopion kriisikeskuksen ajanvaraus
Nyyti.fi, avautuu uuteen ikkunaan: Yksinäisyys mielessä -vertaisryhmät

Marjovuo, A., Julkunen, J. & Lähteenmäki, M. (2020). Yksinäisyys, tehtäväkirja avuksesi. HelsinkiMissio ry, Saivion Kirjapaino Oy, Kerava 2020.

Parikka S, Holm N, Ikonen J, Koskela T, Kilpeläinen H & Lundqvist A. KOTT 2021 -tutkimuksen perustulokset 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Saatavilla: https://www.terveytemme.fi/kott/index.html