Valikko
Kuopion yliopiston ylioppilaskunta (KYY) ja Joensuun yliopiston ylioppilaskunta (JoYY) lakkasivat emoyliopistojensa tavoin olemasta vuoden 2010 alussa, kun uusi ylioppilaskunta aloitti virallisesti. JoYY:n ja KYY:n varat ja vastuut – käytännössä ylioppilaskuntien Kuopion ja Joensuun toimitilat sekä joitakin kahviloita ja saunatiloja – siirtyivät ISYYlle. Ylioppilaskunnan ylintä toimivaltaa käyttää edustajisto, joka valitaan kahden vuoden välein. Toimeenpanovaltaa käyttää hallitus.
Joensuun yliopiston ylioppilaskunta (JoYY) oli perustettu 1. lokakuuta 1969. Sen jäseniä olivat automaattisesti kaikki Joensuun yliopistossa perustutkintoa suorittavat opiskelijat, sekä vapaaehtoisesti jatko-opiskelijat ja ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat. JoYY julkaisi yhdessä Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan kanssa Itä-Suomen ylioppilaslehteä Uljasta, jonka ensimmäinen päätoimittaja oli Veera Järvenpää (2009–2010).
Ylioppilaskunnan ylintä toimivaltaa käytti edustajisto, joka valittiin kahden vuoden välein. Edustajistoon kuului 31 jäsentä. Toimeenpanovaltaa käytti hallitus. Ylioppilaskunnassa työskenteli kahdeksan henkilöä. Ylioppilaskunnan pääsihteeri oli Pekka Koivaara (2009–2010). Ylioppilaskunnan puheenjohtajana toimi Sanna Hämäläinen (2008–2010) ja hallituksen puheenjohtajana Perttu Koistinen (8.4.2009–2010).
JoYY:n tavoitteena oli edistää jäsentensä hyvinvointia yliopistolain velvoittamalla tavalla. JoYY oli Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) jäsen. Entisen JoYY:n viimeisin toimipaikka sijaitsi Suvantokadulla, josta tilat hankittiin 2008. Aikaisemmin JoYY:n toimitilat olivat Pielisjoen linnassa (1972–1984) ja Opiskelija-asuntosäätiö Joensuun Ellin omistamassa Joensuun ylioppilastalossa Niskakadulla (1985–2008).
Joensuun yliopiston ylioppilaskunta lakkautettiin KYY:n ja emoyliopistojensa tavoin vuoden 2010 alussa, kun uusi Itä-Suomen yliopisto ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) aloittivat virallisesti.
Savonlinnan ylioppilaskunta oli Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan Savonlinnan alaosasto; se on rekisteröity yhdistys.
Voit halutessasi perehtyä tarkemmin Joensuun Yliopiston Ylioppilaskunnan historiaan hankkimalla Mikko Puustisen kirjoittaman historiateoksen ”Yhdessä eri suuntiin”, jossa käsitellään JoYY:n historiaa vuosilta 1999–2009. Teoksen saat ylioppilaskunnan Joensuun toimistolta hintaan viisi euroa.
Kuopion yliopiston ylioppilaskunta (KYY) oli toiminnassa vuosina 1972–2009. Ylioppilaskunnan nimi oli alkuvuosina Kuopion korkeakoulun ylioppilaskunta (Kukko). Ylioppilaskunnan virallinen vuosipäivä oli 19. syyskuuta.
Kuopion yliopiston ylioppilaskunta lakkasi JoYY:n ja emoyliopistojensa tavoin olemasta vuoden 2010 alussa, kun uusi Itä-Suomen yliopisto ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) aloittivat virallisesti.
Ylioppilaskunnan ylin päätävä elin oli 25-jäseninen edustajisto, joka valittiin parittomien vuosien marraskuun alussa pidettävin vaalein kaksivuotiskaudeksi. Edustajisto valitsi vuosittain hallituksen hoitamaan ylioppilaskunnan toimintaa. Ylioppilaskunnan hallituksessa oli puheenjohtajan lisäksi 5–8 jäsentä. Ylioppilaskunnan sääntöjen mukaan hallituksessa tuli olla koulutuspoliittisista, sosiaalipoliittisista, kansainvälisistä ja vapaa-ajan asioista vastaavat jäsenet. KYY:llä oli kymmenen työntekijää ja sen liikevaihto oli hiukan alle puoli miljoonaa euroa vuodessa.
Ylioppilaskunta julkaisi omaa lehteä, Kuopion ylioppilaslehti Stimulusta. Ylioppilaskunta omisti KYY-yhtiöt Oy:n, joka on aloitti toimintansa vuonna 2003. Ylioppilaskunta valitsi vuosittain Uitettavan proffan, joka paljastettiin vapunaattona Kuopion torilla, jossa hänet heitettiin uimaan Velj´mies-patsaan altaaseen. ISYY on jatkanut tätä perinnettä ja Proffa on heitetty altaaseen vuodesta 1974.
Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan värit olivat musta ja savonkeltainen. Värit näkyivät ylioppilaskunnan virallisessa tunnuksessa, kunta- ja kunnianauhassa, pöytästandaarissa ja lipuissa. Ylioppilaskunnan tunnus oli punottu keltamusta nauha, joka kulkee ylioppilaslakin kuvun valkoisen osan poikki. Nauhan sai osallistuttuaan sivistykseen vihkimiseen vapun aattona. Lakissa pidettiin kuitenkin lyyraa.
Ylioppilaskunnan lyhenteestä KYY:sta ylioppilaskunta otti käärmeen merkikseen lippuihin ja ylioppilaskunnan kunniamerkkeihin. Ylioppilaskunnan merkkejä olivat kunnia-, ansio-, hallituksen- ja pienoismerkki. Ylioppilaskunnan lippuja olivat salkolippu, kulkuelippu ja isännänviiri.